Kannonkosken ja Sydänsuomen asialla

Pitkästä aikaa olin messuilla näytteilleasettajana. Mukava kokemus, etenkin, kun messuosaston kustannuksista vastasi Sydänsuomen luontomatkailuhanke ja osasto toteutettiin yrittäjäverkoston yhteistyöllä. Omavastuuosuus muodostui siten omista matka- ja majoituskuluista ja taksin 4 päivän seisokista. En nimittän jaksanut messupäivien jälkeen lähteä Tampereen tolpille taksilla keikkailemaan, vaikka kiusaus oli kyllä suuri ja olisi pienentänyt omavastuuosuutta ;-).

Messutapahtuma oli Kotimaan Matkailu 2025 -messut Tampereella 4.-6.4.2025. Teemana matkailun ohella hyvinvointipalvelut. Sydänsuomen A306-osastoa oli toteuttamassa hankkeen lisäksi 10 matkailupalveluja tuottavaa henkilö- ja perheyritystä. Siitä olisi voinut tulla sekametelisoppa, mutta hyvä yhteishenki ja aikaisemmin muodostunut Sydänsuomen matkailun verkosto olikin osaston toteuttamisen suuri vahvuus.

Osastolla jokainen toimija edusti yritystään ja pyrki omaan asiakashankintaan, mutta kaikki olivat sitoutuneita Sydänsuomen matkailun verkostoon. Ajattelumalli, jossa alueelle ssapuva toisen yrittäjän  asiakas on potentiaalinen asiakas - ei pois itseltä, on Sydänsuomen matkailuverkostossa sisäistetty voimavara.

Messujen suunnittelun alkuvaiheessa oli päätetty, että ei pönötetä tiskin takana, vaan tehdään toiminnallinen osasto, joka tarjoaa aktiviteettejä. Perinteinen esitepöytä osastolla toki oli, mutta tärkeimpinä elementteinä olivat pinssi- ja perhotehtaat, pilkkireikä ja leirinuotio. Osastolle osallistui etäyhteydellä myös Juhani Aho, joka osaston näytöllä kertoi kalastuskokemuksistaan Huopanankoskella. Tekoäly oli siten mukana tässäkin tapahtumassa. 

Rooliasuihin pukeutuminen ja aktiviteetit olivat magneetteja, joilla messuvieraat saatiin pysähtymään osastolle kertomaan omia toiveitaan. Niiden mukaisesti ohjattiin heitä Sydänsuomen kuntien ja yrittäjien palvelujen äärelle. Heittäytyminen ja hullut ideat herättivät ihmisten mielenkiinnon. Perhojen tekeminen pysäytti ihmiset katsomaan käsityönäytettä. Pilkkiminen kylmälaukusta sai monet kysymään "tärppääkö" tai "tai tuleeko kalaa?" Asiakas oli koukussa, kun hänelle lyötiin pilkki käteen ja aloitettiin palkintojen pilkkiminen. 

Hyvinvointiaktiviteetit olivat konkretiaa ei paperimarkkinointia.Osastolla mahdollistetut kokeilut suolaseremoniasta, päähieronnasta ja rentoutuksesta jäävät mieleen ja saavat asiakkaat suuntaaman hyväksi koettujen palvelujen äärelle.

• Messuvideo
• Herra Hakkarainen pilkkii

Näkökulmia taksipalveluihin

TriplaVee Oy on monialainen palveluyritys. Noin vuoden verran yrityksen palveluna on tuotettu taksiliikennettä Kanonkoskella Saarijärven Palveluliikenne Ay:n alihankkijana. Palvelun otin valikoimaan, koska kuulin paljon kritiikkiä taksien saatavuudesta. Aikaisempaa taksipalvelukokemusta minulla on Tampereelta 2018-2020.

Oma palvelulupaukseni on, että TriplaVee Oy:n taksipalvelu on asiakkaan tarvitseman luotettavan ja turvallisen liikkumisen mahdollistava palvelu tilaushetkestä määränpäähän saapumiseen. Lupaus käsittää  yhtälailla markkinaehtoiset kuin yhteiskunnan tukemat palvelut.

Yksin ei kukaan voi 24/7 palvelua tarjota, joten, jos halutaan jatkuva päivystys Kannonkoskelle, olisi saatava paikallisten taksiyrittäjien ja -kuljettajien verkosto, jossa päivystystä koordinoitaisiin. Tämä edellyttää kunnan, taksiyrittäjien ja yrittäjäyhdistyksen yhteistyötä ja sitoutumista palvelun tuottamiseen. Kun verkostoa ei vielä ole, niin varmin tapa saada taksipalvelu, on tilata palvelu suoraan yrittäjältä tai kuljettajalta. Eli on hyvä tallentaa omaan puhelimeen taksien suorat numerot ja mielellään tilata taksi heti, kun kyydin tarve on tiedossa. Ensimmäisessä yhteydenotossa ei tarvitse sopia ihan tarkkaa aikataulua.

Markkinaehtoisen taksipalvelun tuottamisen haaste maaseudulla on siinä, että ns. viihdeajo on nykyään minimaalista ja taksitoiminnan tuotto harvaan asutulla seudulla perustuu yhteiskunnan rahoittamiin palveluihin, joita ovat koulukuljetukset sekä KELA- ja SOTE-kyydit. Arkipäivien työrupeaman jälkeen paukkuja ei useinkaan riitä viikonloppu- ja yöpäivystyksiin.

Yhteiskunnan tukema palvelu on paitsi taksiyrittäjjille, myös sitä tarvitsevalle asiakaskunnalle tärkeä arjen palvelu, silloin kun julkinen liikenne puuttuu. Hoiva- ja terveyspalveluihin liittyvä taksipalvelu puhuttaa erityisesti ikääntyvän väestön keskuudessa. Tämän kirjoituksen tarkoituksena on tarjota keskusteluun kuljettajan ja kuljetuspalvelua tarjoavan yrittäjän näkökulma ja avata palvelulupaus käytännön toimenpiteiksi.

Suurin osa asiakkaista tilaa tarvitsemansa kuljetukset tilauskeskuksen kautta. Tilauskeskus välittää tilaukset autoille, jotka kuittaavat tarjottuja tilauksia ajettavaksi. Mikäli kyytejä on tarjolla enemmän kuin autoja, jää osa tilauksista kuittaamatta ja tilaukset lähtevät kiertoon. Siten kuljetustilaukset saattavat päätyä  autoille, jotka eivät ehdi toivotussa ajassa asiakkaan luokse ja asiakas myöhästyy varatusta ajasta. Siksi myös KELA-kuljetusten osalta on varminta tilata kuljetus suoraan kuljettajalta.

Kun sopii kuljetuksen suoraan kuljettajan kanssa, kuljettaja sitoutuu hoitamaan kuljetukseen. Tämän jälkeen kuljetus tilataan keskuksesta toivetaksina. Taksinkuljettaja voi myös hoitaa asiakkaalle kuljetuksen tilauksen alusta loppuun. Palvelu edellyttää luottamusta kuljettajaan etenkin KELA-tilauksissa. KELA-kuljetuksen sopiminen edellyttää asiakkaan syntymäajan ja sosiaaliturvatunnuksen kertomista kuljettajalle, jotta hän voi kuljetuksen välityskeskuksesta tilata. 

Kuljetuksen aikataulun ja käytäntöjen sopimisen jälkeen on vuorossa itse matka. Sovittuun aikaan asiakkaan noutamien, turvallinen matka määränpäähän ja asiakkaan niin toivoessa saattaminen päivystykseen tai osastolle ovat minulle itsestään selviä palveluja. Samoin paluukuljetuksiin kuuluu asiakkaan noutaminen sieltä, mihin olen hänet vienyt.

TriplaVee Oy:n taksipalvelut:
p. 050 300 7939 e: triplaveeoy@gmail.com
www.triplavee.fi
www.saarijarvenpalveluliikenne.fi

Talvi taittuu Kaiken kansan pilkkitapahtumassa

Kannonkosken matkailun talvikausi taittuu kevääseen hetkeä ennen kellojen siirtoa kesäaikaan. Maaliskuun viimeisenä lauantaina järjestettävän Kaiken kansan hyvän  mielen pilkkitapahtuman ydin on Kannonkosken Urheilukalastajat ry:n  järjestämä pilkkikilpailu. Pilkkikilpailun ympärille on kehitetty tapahtuma, jolla varmistetaan ohjelmatarjonta kaikelle kansalle. 

Tapahtuman alkaessa aktiiviharrastajien levittäyessä Syväjärven jäälle, aloittelijat kokoontuvat Kankaalanrantaan Mika Kauppisen pilkkiteltalle. Siellä kokenut kalamies opastaa pilkkimisen perusteet ja antaa hyvät vinkit Syväjärven kalapaikoista. Mikan teltasta voi myös lainata pilkkivälineitä, eli pilkkikilpailuun voi osallistua lainavälineillä. 

Kun aloittelijat on ohjeistettu ja varusteltu, telttaan kokontuu toisen äärilaidan porukka, Kannonkosken kyläparlamentti. Parlamenttipilkkiä seuraavalle yleisölle on tarjolla hyviä pilkkivinkkejä ja kalajuttuja. Kalajuttujen lisäksi kuullan melko varmasti kokemusasiantuntijoiden viisaat neuvot niin kuntavaaliehdokkaille kuin äänestäjille. Pyytämättä ja tilaamatta.

Pilkkimisen ohella tapahtumassa jääkrolffataan. Ensimmäiset avoimet Kannonkosken mestaruuskilpailut järjestetään 10-väyläisellä Kankaalanrantaan rakennetulla jääkrolfradalla. Opastusta lajiin annetaan ja pelivälineet löytyvät radalta, joten osallistua voi ilman aikaisempaa kokemusta tai omia pelivälineitä. 

Kilpailemisen ohella tapahtuma tarjoaa iloista yhdessäoloa ja ulkoliikunnan riemua. Ponipalvelu Villikaviot järjestää Tykkipuistossa poniajelua ja 4K Martat Kankaalanrannassa joukkuepilkin ja mehuaseman. 

Vauhdikkaimman ohjelmanumeron tarjoilee Kannonkosken Leijonat. Napakelkka on G-voimien sietokykyä mittaava karusellielämys. Vauhtia ja kelkassa pysymisen haasteita sovitellaan kulloinkin kyydissä olevan matkustajan iän ja tasapainon mukaisesti. Napakelkan toteutuksella on luonnollisesti säävaraus.

Torillakin on luvassa pöhinää, kun poliittiset yhdistykset kalastelevat ääniä omilla teltoillaan. Harrastamisen Suomen mallia torille tuo harrasteautoyhdistys The X-project, joka esittelee toimintaansa ja myy esittelypisteessään yhdistyksen PR-tuotteiden lisäksi makkaraa ja pyttipannuannoksia. 

Tapahtuma huipentuu klo 14:30 alkaviin palkintoseremonioihin. Kilpailujen eri kategorioiden parhaiden lisäksi arvotaan kaikkien tapahtumaan osallistuneiden Katrin Cafessa arpalipun täyttäneiden (maksuton) kesken useita palkintoja. Pääpalkintona rinkka.

Tapahtuma

• triplavee.fi-sivuilla
• Facebookissa
• visitKannonkoski-sivuilla
• TriplaVee Oy:n YouTube-kanavalla

Poppasen tarina

 

Kannonkosken Piispalan kylällä, Kivijärven rannalla noin hehtaarin tontilla sijaitsevan Huvila Poppasen ei pitäisi olla ollenkaan nykyisillä sijoilllaan. Jos kaikki olisi mennyt kuin Strömssöössä huvila olisi nyt Persiassa, nykyisessä Iranissa.

1970-luvun lopulla silloisen Persian hallitsijalle rakennettiin Honkarakenteen Karstulan tehtaalla useampikin huvila, joista muutama ehdittiin toimittamaan tilaajalle. Huviloiden oli kaiketi tarkoitus olla palkintoja sotapäälliköille, jotka valvoivat hallitsijan etuja omilla alueillaan. Niitä voisi kai verrata Kannonkosken historiaan liittyvään sotilasvirkatalo Hilmoon? 

Persiassa tapahtui vallankumous 1979 ja hallitsija syöstiin vallasta. Kokkolan satamassa tuolloin kontteihin pakattuina olleiden kolmen huvilan toimitus jäädytettiin. Huvilat päätyivät lopulta eri puolille Suomea. 

Poppasen lunasti 7 pankin ryhmittymä omaksi edustustilakseen. Kannonkoski oli keskeinen paikkakunta ja Poppanen  olikin  tarkoituys rakentaa Sinisen tien varteen Hotakan saareen, josta oli tontti jo katsottu.

Nuorisokeskus Piispalan toiminnan käynnistäminen 1980-luvun alussa muutti suunnitelmat. Poppanen haluttiin kansainvälisen nuorisokeskuksen kylkeen. Sitä varten ostettiin tontti Pentti ja Sisko Oinoselta ja Poppanen  rakentui nykyiselle paikalleen. 

Huvila Poppasen ensimmäinen nimi oli Hipontupa. Pankkien uudelleen organisoituessa nimi vaihtui Popintuvaksi ja 2025 alussa Kannonkosken POP-pankin edelleen omistaman kiinteistön vuokraaja TriplaVee Oy määritteli kiinteistön uudeksi brändiksi Huvila Poppanen.

Lähde: Kannonkosken osuuspankin ex-johtaja Jukka Kotilainen

Näin syntyi potkuralli

Tuskin oli Kannonkoski 90 -juhlavuoden päättäneen ilotulituksen savu hälvennyt ja ruudin käry laskeutunut, kun Kannonkoskella oli taas pöhinää ja paikkakunta oli mediahuomion kohteena. Kylähullutteluksi tarkoitetun Potkurirallin alueellinen mediahuomio oli toki odotettua, mutta valtakunnallisiin uutislähetyksiin pääsy ylitti odotukset. 

Tapahtuman virallinen osallistujamäärä oli vaatimaton; 21 kilpailutiimiä eli 42 osallistujaa. Tapahtuma tavoitti kuitenkin huomattavasti laajemman yleisön. Paikanpäällä tapahtumaa seurasi arviolta 300 henkilöä ja sosiaalisen median kautta tavoitettiin tuhansia ihmisiä. Knoppitietona voidaan julkistaa paikallisen Ruokahuoltamo Onnelan tapahtumapäivänä myymät 40 Potku(ri) hampurilaisateriaa.

Tapahtuman idea syntyi Kannonkosken matkailupalveluverkosto -hankkeen syksyn ideariihessä, jossa todettiin Kannonkoskelle tarvittavan tapahtumia matkailusesongin ulkopuolelle. Ryhdyttiin pienellä porukalla ideoimaan talvitapahtumaa, joka olisi Kannonkosken näköinen. Potkukelkat ovat Kannonkoskella arjen kulkupeli ja kunta on tunnettu  rallimenestyksestä - kirkkaimpana tähtenä Mikko Hirvonen, jota ei paljon tarvinnut houkutella tapahtumatiimiin mukaan.

Päätettiin järjestää potkukelkoilla tapahtuva ralli. Erotuksena Multian potkukelkkalun MM-tapahtumaan oli kuljettajan ja kartanlukijan muodostama tiimi ja pikataipaleista muodostuva reitti. Tapahtuman tärkein tavoite oli yhteisöllisyyden lisääminen ja toisen tason tavoitteina tuoda pöhinää kylälle ja asiakkaita yrityksille. Lisäksi tapahtuma tarjosi näkyvyyttä ja varainhankinnan mahdollisuuden yhdistyksille.

Tapahtuman alusta asti oli  selvää, että markkinointi ja viestintä hoidetaan ensisijaisesti sosiaalisen median kanavilla videoita hyödyntäen. Videoiden juoni oli suunniteltu, mutta yhtään käsikirjoitusta ei kirjoitettu. Juoni oli, että ensin herätetään uteliaisuus ja vähän hämmennystäkin. Sitten paljastetaan mistä on kysymys ja jatko-osilla haastetaan osallistujia ja hullutellaan kohti tapahtumaa. Palautteiden perusteella videoilla saavutettiin tavoitteet - ja vähän enemmänkin. 

Sosiaalisessa mediassa levinneet videot kiinnittivät alueellisen median huomion. Ensimmäinen yhteydenotto tuli radio KSML:stä, sen jälkeen tapahtuma levisi Keski-Suomalainen konsernin sisällä printtimedioihin ja lopulta YLE Jyväskylän toimitus otti tapahtuman "omakseen" eli uutisoinnin lisäksi Jussi Lindroos kävi paikanpäällä tekemässä tallenteen tapahtumasta. Tallenne levisi alueelta myös valtakunnallisiin Uutis-Suomi ja YLE Mix -Lastenuutiset lähetyksiin.

Omia tiedotteita lähetettiin vain yksi tapahtumaviikon tiistaina. Sillä tavoiteltiin jo tapahtuman huomioineiden medioiden lisäksi MTV:n Kymppiuutisten loppukevennykseen pääsyä, mutta sitä tavoitetta ei saavutettu. Toki MTV:n tapahtuman jälkeisen maanantain uutisten kevennykseksi nousi potkukelkkailu - sattumaako? Vanha viestinnän viisaus toteutui: viesti ei leviä lähetettäessä vaan vastaanotettaessa. Video on tekstitiedotetta helpompi väline vastaanottaa tietoa. 

Tapahtuman julkisuus aiheutti lumivyöryn, jonka tuloksena järjestäjätiimi totesi tarvitsevansa apua toteutukseen. Tapahtuma oli paisumassa kylähulluttelusta vähän isompaan raamiin. Kannonkosken  yhteisöllisyys näytti voimansa. Mukaan tulivat Pelastuslaitoksen ja VPK:n palokuntanuoret, 4K Martat, Kannonkosken Moottorikerho, Urheilukalastajat ja Kiho. Yrityksíltä saatiin lahjoituksina palkinnot. Yrittäjien talkoilla ja Kannonkosken kunnan teknisen toimen tuella saatiin erikoiskokeet kuntoon, toimiva stadion ja näyttävä palkintokoroke. Tunnelman loivat osallistujat ja yleisö.

Kannonkosken Mootorikerhon edustajan Ilpo Saaren sanoin; "hullu idea voi poikia hyvän tapahtuman, kun idealle löytyy toteuttamiseen tarvittavat tekijät".Ja Kannonkoskeltahan löytyy toteututtajia hulluille ideoille ja erilaisille tapahtumille.

Ensimmäisen Kannonkosken potkurirallin loppukaronkka on vielä pitämättä, mutta alustavien palautteiden perusteella tapahtuma oli niin paikkakunnan yrityksille kuin osallistuneille yhdistyksille kannattava. Tapahtuma tulee saamaan jatkoa ja vuoden 2026 Potkuriralli on vähintäin Sydänsuomen mestaruuskilpailu ja toivottavasti Potkurirallin MM-sarjan avauskilpailu ;-).

• Potkurirallin ennakkovideot
• Potkurirallin YLE-uutinen sisältää videon
• YLE mix uutisia lapsille

Matkailupalvelujen laaja kenttä

Uusi blogini vie lukijat matkailupalvelujen maailmaan. Kuten aikaisemmatkin blogini, artikkelini ovat hyvin käytännönläheisiä ja käsittelevät oman työni arkea. 

Matkailupalvelut on laaja käsite. Se on paljon enemmän kuin matkailuala. Usein matkailupalveluilla käsitetään suppeasti majoitus- ja ravintolatoiminta sekä nahtävyyskohteet. Omassa työssäni Kannonkoskella, Sydänsuomessa ja valtakunnallisten tapahtumien parissa työskentelyssä matkailupalvelujen kirjo näyttäytyy kuitenkin paljon laajempana. Matkailijat, mökkiläiset ja vapaa-aika-asuntojen omistajat tarvitsevat mm. kiinteistöhuoltoa, auton ja pienkoneiden huoltoa ja korjausta, polttopuita, apteekin, kuljetuspalvelua, torin ja tietenkin tapahtumia.

Oman yritykseni, TriplaVee Oy:n, virallinen luokitus on "Muualla luokittelematon huvi- ja virkistystoiminta". Kuitenkin oma määrittelyni omalle yritystoiminnalle on monipuolinen matkailupalveluyritys. Monet yritykset tuottavat matkailupalveluja sivutuotteena tai niiden asiakaskunnasta matkailijat muodostavat marginaalisen tai sesonkiluonteisen asiakasryhmän.

Matkailupalvelut on siis iso sateenvarjo, jonka alle mahtuu monenlaista palvelua ja matkailupalveluverkosto on monialainen yrittäjien ja yhdistysten verkosto.